Inuit ovalo Nunait
4,000mi ukiuni, Inuit ovalo ingilgaangit inuugaakhimayut nunani aalat ihumagiyait nunakyuami hakugiktut ovalo avaliitut hilakyuangit – napaaktuituk nuna. Taimaimat, avataanut 2 millionik km, Nunavumi nunait aalatkiikpiaktut – angiyut nunat, hiviktut tagiungit, kagutiktut kuugait ovalo mikiyut, alianaktut nunait.
Inuinut, hamna ukiuktaktuk angiligagiyait, nunait ovalo imait pitkutigiyait Inuuhiit ovalo inuuviviniit. Ungahiktut “alianaigiyainik” ovaluniit “avaliigutainik” aviktukhimayut tunilaaktut nunauyanik ovalo umayut tunivaktunik nikikhainik, iklukhainik ovalo aanugaakhainik. Inuuviviniit ilaukatauyut kitkanit Inuit ovalo hilakyuangit ilihimayaatigut ilanganut nunat, aviktungilugit. Nunavumi nunait nunauyut ikpinautikatut ovalo ukautikatut Inuinut – inuuviviniit ovaluniit ingilgaat atukvigaluangit ukpigiyait, ilanganut angilgainut ovaluniit umayukhiukviit nunait, nunat piniktunik nunakatut, ovaluniit nunat ukpigiyavut ilaukatauyut tunivanmata nunat atugutikhainik umaut.
Hapkoa nunat ikpinaktut ilanganut pikatakhimayavut nunani. Amigaitut ukpigiyait ilaukatautjutait nunanut aatjikutaatut ukpigiyait ilaukatautjutait aalanut Inunut – nunat ikpinaktut ikayulaamata ovaptinik kinauyugut. Hanalutik naluhuigutikhainik hapkoa nunat ikayulaaktut ikpinagiyainik nunamut ovalo pitkutikhait; angililugit kauyimayatukangit ovalo naluhuigutikhainik ilanganut; ovalo pipkailutik munagitjutikhait pivaktainik ovalo tiguhimayainik.






