Akhuuktut Ayonagutait ovalo Pilaaktakhait
Nunavumi ilauyuk nutaamik, ukiuktaktumi nunait 30 millionik km2, ilauyut tagiungit, hikukainaktuk tagiuk, hikugaaluit, hikut kaangani nunat ovalo kuugait. Nunauyuk ilaukatauyait Inuit 8nik aalatkiit nunani ovalo avataani 50nik aalatkiit nunakakaakhimayut nunait. Hamna ukiuktaktuk angiyuk inminik pitkutikagami ilangit; ukhukyuat, kaasiliit, uyagakhiuktakhait ovalo napaaktuit. Pikagaluakhuni hapkonanik kinauyaliulaaktainik, ukiuktaktuk pihimainaktuk kihimi ublumini, aktuktauhimaituk hanatiligiyit ikpinagutikhainik. Kihimi, hamna aalanguliktuk ovalo ukiuktaktuk akhut kungiaktauliktuk hanatiligiyikhanik nunami.
Nunavumi nunait ayokhalaaktuk amigaitunik pipkaitjutainit. Kinikhiayunit ovalo European akvikhiuktut 1500mi, aminik nanigiakhiuktut 1800mi ovalo uyagakhiuktut, ukhukyuakhiuktut ovalo pulaaktut 1900mi, kinauyanik kinikhiayut ovalo autlaakataktut kinikhimayut ukiuktaktumi kimakkhugit ayokhagutikhait ovalo tamalaagutikhait umayut, tamailugit nunait, aninaktuliklugit nunat halumaktiyukhat, atuinaktut apkotait ovalo ahigukhimayut ingilgaat atukvigaluangit ovalo inuuviviniit nunait. Ublumi, Nunavumi inugiagutait pingahunit angitkiyait Kanatamit, ilipkailiktait nutaanik ayokhagutikhainik nunaini ovalo pitkutikhait. Uyagakhiuktut kinikhiayut ovalo hanatiligiyiit “unguvaliktait” nunat munagiyauyukhat – avataanik 1,000mik kinikhiayut atugutikhait makpigaat tunihimayut Nunavumi 2005mi ovalo avataanut 1,5000mik 2004mi atuniaktait avataanut 400,000mik km2 (angitkiyait 20%mik Nunavumi) hanatiligiyinut. Nunavumi nunait aalanguliktut unaliktumi hilamit, nunguliktut hikuit tagiumi ovalo mahaktiliktuk nunat ataani kikumayut – aalanguliktut ihumagihimaitait Inuit kulini ukiuni.
Inuit munagigaakhimayait hakugingitut ukiuktaktumi hilakyuat ovalo ayoikhalugit hanatiligiyit kitkianiinahualugit hilakyuat munagitjutikhainik ilauyut Nunavmi Kavamatkut ovalo Nunavumi Nunataagutit Angigutaanut. Angiklugit ikpinaktut hapkoa hanatiligiyit havaktakhait, akhuugutait kanuk hanalaaktut ikpinagigingilugit ovalo ikpinaktuk, taimaatut ikpigilugit ikpinagutait munagitjutikhainik nunait ovalo pitkutikhait inminik ovalo pihimainagiagani.
Kanatami, ihumagiyait pulaakatakviit ovalo nutaat nunait nutaangugituk. Pikahimayut Banff National Pulaakatakviinik ilihimayut 1800mi ovalo Nunavumi, Thelon Umayuligiyit Minguiktikviit hivuliuyuk pitkuhimayait munagilugit 1920mi. Ilangani Kanatami nani angililiktut hanatiligiyit havaktainik kimakhimayut ikitunik aktukhimaitunik, naunaiyautait munagiyauhimayukhat nunait ikpinakpiaktuk hilakyuat ovalo aalanut hunmat. Kihimi, amigaitut Kanatami ukiuktaktuit, ilauyut Nunavut, inminiinginaktut aktukhimaitumik nunait, kaitkuihimayut ikpinaktunik apikhugitkhainik mikhaanut pulaakatakviit ovalo nutaat nunait.
Kingulimi ovalo aalatut Ukiuktaktuk Amialikami, amigaigutait Nunavumi pulaakatakviit, minguiktikviit ovalo aalat munagiyauyukhat nunait pipkaihimayut pilaakataktainik hanauyamit, piniktuit kauyimayatukanginit ovalo hanatiligiyit hilakyuangitumit. Kihimi, angililiktut kauyimayatukangit ovalo naluhuigutikhait tamailaigutikhainik ovalo umayut, inuuviviniit nunait, pulaakataktut ovalo olapkivikhait; katitiklugit ilitagitjutikhainik aalat nakuuyut nunat atugutikhait maligutikhainik nutaami atugutikhainut pulaakatakviit ovalo nutaat nunait.
