Aniktailigiyit Autlaagutikhait

Paknaiyaklugit Autlaagutikhatit

aiguaklugit hapkoa tuhagutikhait hivulimit kinguanut. Ikayulaaktut hunamik takulaaktut Nunavumi Pulaakatakviit. Hamna tuhagutikhait titigatiakhimaituk kihimi himautaulaituk paknaiyautinik. Kiniklutit aalanik pitkutikhainik tuhagutikhait mikhaanut ukiuktaktumi autlaagutikhait ovalo umayuit.

Autlaagiami avaliitumik nunaini, ayokhahalaaktut. Inminik munagiyukhauyut ovlao munagilutik aniktailigiyiinik. Tamamik akiit kinikhiayut akiliniaktait pulaaktut. Kinikhiayut ayokhalaaktut ovaluniit pilaitunakhiyut ilaani. Aniktailigiyiit ayokhahaktuni piniaktut kanuk paknaiyakhimaguvit munagiyaangani akhut aalangulaaktut hilait, kuugait ikaakviit ovalo umayut,ilauyut, nanuit.

Tikitkuvit Nunavumut, pulaakatakviit titigaktukhauyut ovalo naluhuiyaklugit maligutikhait nunainik pulaaktainik. Apigilugit pulaakatakviit havaktiit tuhagutikhainik mikhaanut autlaagutikhait paknaiyautikhainik ovalo aalangulaaktut tuhagutikhait aalangulaaktainik paknaiyautitit.

Naluguvit ayongitanik ovalo nalungitanik, apigilutit munagiyikhanik ovaluniit havaktikhanik.

Apigilutit ilinik hapkoninga apitkutikhainik:

Nalungitpiit Ukiuktaktumi autlaagiagani?
Paknaiyakhimaviit autlaagiagani nanuit nunaini ovalo munagilaakiuk tahapkoa?
Pikakiit aniagutinik munagitjutikhainik ovalo nunani inminiilaakiit?
Autlaakatiginiakiit aalanik ayongitumik ovalo ayoikhimayumik?
Pikakiit autlaagutikhanik, nunauyanik, aniktailigiyit hanalugitkhainik, aniagutinik ovalo ihuakhagutikhainik pitkutikhakakit?
Ihivgiufaalaakiit ovalo aalangulugit autlaagutikhait paknaiyautait pilaakata?
Nalungilaakiit, utakilaakiit ovalo ikpigilugit aalangutilaaktut hilat?
Utakilaakiit ovalo utakitjutikhait utakigaagiagani hilat nakuungitpata, imaukanik utakilaakiit, kayanik akyaktukhat utakititlugit imait anukhitaagutainik ovalo kinguvakhimayut tingmiat?
Aalanik paknaiyautikakit huliyaangani nunaini tikilaikuvit tikitumayanut?

nminik paknaiyakhimayut kayakut autlaagutait aliagiyauyut amigaitunik pulaaktunut ukiuktaktumut. Pihimayukhauyutit nutaanik atugutikhainik, nalungitakhainik ovalo paknaiyakhimayainik.

Autlaaktinagit kayakut autlaagutikhainik Nunavumi ihumalutit hapkoninga:

Naamagiviuk hituaktagiagani, nuutitigiagani, imat kaanganut autlaagiagani ovalo inminik ikayulaakiit?
Taigualaakiit tagiumi naunaiyautainik ovalo imaukagutainik ovalo atugutikhainik naunaiyautait?
Autlaalaakiit atuklugit hanalgutikhait naunaiyagiagani naniitutit?
Autlaalaakiit taktumi?
Nalungitpiit kayumigutainik kuugait ovalo kuvitjutait kayumiktumik aalatkiit?
Nalungitpiit kuuganik hakugiktumik kayaktugiagani ovalo imaktailigutait?
Pikakiit atuktakhainik nunauyanik ovalo kuugat tuhagutikhainik?
Ihumaviit hikut kanugitjutait, imaukagutait ovalo imat naunaiyautait kinguvalaaktait autlaagutait?
Ihumahimaviit amigaitjutait ilaukatauyut kayait ahiguhakpataa?

Ayokhahakuvit

Pikaktukhauyutit nakuuyunik autlaagutikhainik ovalo munagilutit inminik ovalo tahapkoa kaiyut ikayugiaktukhimayut ayokhagutinik.

Ihumagilugit hapkoa:

Akuiktukpalutit nunauyanik autlaaktinatit. Utakingilutit tikitkuvit pinahuagiagani. Takulugit Inminik Pitkutiligiyit Kanatami Havakviit Nunauyaliuligiyit Tuhagutikhait katitikhimayunik nunauyaliunik niuvikviit.
Tigumialutit ovalo nalungilutit atugutikhainik ayokhagutit hanalgutait, ilangit foniit algoyaitut. Ilangit foniit algoyaitut atulaaktut Nunavumi kihimi ukautauyut atuklutik nunaminit foniit autlaaguvit. Nalungilutit ilangit nunauyait ovalo hilait keelinaniaktait tuhagutikhait. Tigumialutit GPSmik autlaagutikhainik ovalo nakuuyumik naniiyakhainik ayokhahakuvit.
Nalungilutit kanuk atulaaktut hanalgutitit autlaaktinagit. Patuliit atuinakatalaitut kaayunaktumi hilat, taimaimat hanalgutit unakutimiilugit ovalo atuklugit ilaani.
Ikitut tingmiat Nunavumi. Tingmiat ovalo halikaptat mikiyuni nunainiingitut. Tingmiakut atugutikhiat kinguvalaaktut, ilaani ublunik amigaitunik, pikhilakihimakpata, takutialaikata ovaluniit anugigaalumi. Tingmiat milaaktut nunani naamakpata milvikhait.

Hilat

Ukiuktaktumi pikataktut takhiyumik, kaayunaktumik ukiut ovalo naitumik, niklamayumik auyait. Kihimi auyait hikinaaginaktut ubluit tamaat Nunavumi, nunakaktuk nani hikinik takukhauyuituk ukiumi. Ilaa taakhinakhigaagat ubluit ovalo kaayunagaaluit, pulaakatayuktuk autlaaktunik ukiumi Nunavumi. Inuit nalungitut ayoikhautikhainik ovalo hanalgutikhainik autlaalaaktut ukiumi.

Anugit 15nit 20mut km/hour piinaktut ukiuk tamaat Nunavumi. Anugit hakugitkiyait ukiakhami ukiumit ovalo kayumikhilaat 100mik km/hour kilamik. Nalungilutit hiugait natigumigutait ovalo kapalikpaktut apotikagaagat.

Nalungilutit takuyakhainik ovalo aniagutainik kaayunainagutit ovalo kanuk munagilaaktut. Nalungilutit kanuk nutkaktilaaktut kaayunainagutit unakutiliilutik, panikhimayumik, nigitiakhimalutik ovalo paniktailutik. Tigumialutit imanik ukiuk tamat panikpalaangiyaangani. Kikitigutit hilat ovalo kangilaaktuk ukiuk tamaat.

Ihumalutit kanugitumik aanugaanik pihimayakhait.

Kinilaitumik pualukalutit, kaanganut pualuit, nahait, igiaganut unakutit ovalo hitaakinik hiviktunik atukpaktut ukiuk tamaat.
Aalatkiit hilat ovalo havakpiagaagata hilami atukpaktut amigaitunik aanugaanik. Piliklutit ataktaanik iluani ovalo yapainik ilalugit . Atulugit takiyut aanugaat ataktaanik amigaitunik.
Kanugitaakhait hilat, atuklutit imalaitumik yapanik ovalo ataktaanik kinilaitumik.
Atuktailutit cotton aanugaanik. Cotton kinitkaagata nipalumit, apotimit ovaluniit ukpatait unakpiagaagata, pilaaktut paniktiligutainik ukpatainut.
Tigumialutit atigimik nahakaktumik.
Tigumialutit pihugutikhainik kaminik, olapkitjutait kamiit pihuuyagiani ovalo kinilaitut kamiit ikaaniaguvit kuuganik autlaagutini.
Autlaaniaguvit kayakut, itigaktit aktukhimaniaktuk kayat ataani nani kaayunaktuk. Tigumialutit olapanik ovaluniit angiyumik kaminik atulaaktut hitaakinik amigaitumik.
Atuklutit nahamik ovalo kiinamik hikinimit munagitjutikatumik.
Munagilugit iitit atuklutit ilgaanik munagitjutikatumik.

Kuugait Ikaakviit

Kuugauyat ovalo Kuugait itigutait aalangulaaktut kilamik ublumi aipaanut. Hamna pipkaivaktut akhuugutikkhainik ikaagiagani ikaakviit. Kuugait Nunavumi kaayunakpiaktut ovalo munagiyukhat ikaagumik.

Ihumagilugit hapkoa:

Ikaakpaklugit kuugait ovalo kuugauyat ublaami, ilaa hikugaalukaktut. Imait naunaiyautait imaitkiyak ublaami nani hikinik unakpalaangititlugit.
Nipalugaagat imaktilikpaktait kuugait ovalo kuugauyait. Aalangugutait imait naunaiyautait ovalo kuvitjutait kilamik aalanguhalaaktut ovaluniit kinguvaktiklugit ikaaninik ilaani.
Naluguvit ikaagiagani kuugauyat ovaluniit kuugait, utakilutit imaiyakata. Utakilaaktut ikaaninik ovaluniit ublunik.
alangayut kuugait ovalo kuugauyait naamaktut ikaakvikhait aalangulaaktut. Ihivgiuklugit tamamik ikaakviit ilinik, kiniklutit kaanganut ovalo ataanut kuugauyait ikaakvikhainik.
Kuugait ovalo kuugauyait kingiktuitumi nunaini nunauyakaktut itingitut angiyumit kuuganit.
Unguvaklugit kilitigutait namaktainik, ilaa unguvagiagani imaakata.
kaaklutit inukatigialutik, tiguhimalutik talianik ikayugiagani ikaaktut. Ikaaklutit kungialugit kugluit, hakugitkiyait hivuliulutik.
Atuklutit pihugutikhainik kiyumik uktugiagani imait itigutait ovalo ikayugiagani ulgulaigutainik.
Kinilaitut kamiit imalaitumik munagiyaangani itigait kaayunaktumi imamit, uyakanit ovalo panikhimalugit kamiit ovalo hitaakiit.

Umayut Aniktailigiyiit

Maliklugit, ungahikhimalutit ovalo aktuktailugit tamamik umayut. Aktulaitait, nigipkalaitait ovaluniit kaitkulugit umayut Nunavumi. Takulugit Kavamatkut Nunavumi, Munagiyit Hilakyualigiyit Umayuligiyit Munagiyiit tuhagutikhainik ikaluhiugutit ovalo umayukhiugutit Nunavumi.

Akhait takulaaktut nunaini Nunavumi kivataanit hinaanit Hudson Bay tamaat nunainut. Aniktailihimalutik hapkonani ilangani Nunavumi aalanit akhakaktunit nunaini. Akhait aniktailigiyt tuhagutikhait takulugit Kavamatkut Nunatiami Pitkutiligiyt, Umayuligiyit ovalo Hanatiligiyit Munagiyiit. Nunavumi Pulaaktiligiyit tugaakhimayut akhanut tuhagutikhait takulugit Nunavumi Munagiyit Hilakyualigiyit, Pulaaktiligiyit ovalo Minguitikviit Nunait ovaluniit Umayuligiyit.

Omingmait, ilaa avaliitut paniit, ilaani Inunugaulikpaktut ovalo aniktilugit Inuit kuglukaagamik. Aiviit ovalo kilalugait akhuulaaktut ovalo ovitiklugit kayait. Aniagutait umayut takukhayut tamaat Nunavumi, ilaa tigiganiat ovalo amagoit. Tingmiat ovalo umayut nigilikpaktut nikikhainik, ikakuuvikmi ovalo piguyahimayunik tutkutiakhimaitunik.

Ukiuktaktumi Umayuvaluit

Nunavumi, amigaitut Kanatami Ukiuktaktuit, kiivaktut umayuvaluit alianaitut auyami. Ayokhagutait aalatkiiktut aalanit nunaini, taimaimat tiguhimalugit paknaiyautikhait.

Hapkoa ikayugutigilaat kanuk atuktailigutait umayuvaluit:

umayuvaluit amigaitpata, pihulutit angmaumayumut nunamut ovalo kingiktumut anugikatumi.
Atuklutit aanugaanik kakuktunik. Umayuvaluit kainginaktut taaktunik aanugaakagaagat.
Atuklutit takiyumik ilulguanik, takiyumik ataktaanik, nahakalutit ovaluniit yapait ovalo umayuvaluit nutkagutikhainik.
Aniahalaaguvit iviuvanit, tigumialutit naamaktunik aniagutikhainik. Munagiyikangituk tamamik nunaini Nunavumi ilaa, mikiyuni nunaini.
Ihivgiuklugit nutkaktigutait ovalo zipait tupiit naamagiagani. Tigumialutit tupiit ihuakhagutikhaiik.

Mikhitigutikhiat Ikpinagutait Autlaagiagani

Nunauyat ovalo umayut ukiuktaktumi ikpinagiyauvaktut Inuit takugaagamik ilaa, hilat hakugikamik ovalo naitumik angiligutikamata ukiungit.

Hapkoa Atukpalugit:

Ikpigilugit umayut ovalo nunait. Takuyaktuktailugit umayut, piksaliulugit. Aktuktailugit tingmiat ivaviit, tuktut ivaviit ovalo nunait ivavigiyait. Amigaitut ukiuktaktumi tingmiat nunani ivavikaktut, kungialugit ivaviit ovalo ivanuangit.
Aktuktailugit uyagait, nunauyait ovalo aalat inminik pitkutait, ilangit; niakuit ovalo nakyuit nalvaakhimayatit. Katitigiagani takuhimayut aalanut kihimi ilaani ahiguktilaaktut akigaktuitjutainik.
Inukhuliulaiatut, naunaiyautanik ovaluniit kimaklugit tuhaktakhainik titigagutainik. Hapkoa tamaktilaaktait ovalo ayokhagutigilaaktait aalanut pulaaktunut. Aktuktailugit ovaluniit ahiguktailugit nalvaaktatit, ilaa ilangit kinguliminut ikpinagiyaumata.
Hiniktaktailutit ovaluniit unguvaklugit uyagait atuktauhimayut ingilgaanit. Ingilgaat nunait ikpinaktut inuuviviniit pitkutikhainik ovalo ukakpaktait inuuhivut Nunavumi ukiugaalumi.
Autlaakpalutit ovalo hiniktakpalutit nunani ihuinaalaitumik, ilaa nunaligigalaat ovauniit autlaakatikaguvit aalanik.
Atuklutit kaminik hakugiiktumik nunaligigalaami. Hamna nakuutkiyait atugutainik pihugutit kamiit kihimi mikhitivaktait ikpinagutikhait nunaini.
Hiniktaguilutik haniani ikpinagiyait nunauyat nunaini. Pualgiyaktailutik haniani tupiit ovaluniit hanalutik uyakanik anugaigutainik. Atuguvit uyakanik tupinut, utiktivalugit uyagait nani nalvaakhimayanit.
Atuklutit hiukyunik igagutikhainik. Nunavuyat atulaitut ikualaamut. Hiukyuit ukhukhait niuvilaaktut nunanit ilaa, akyalaimata aninaktumik akiliktuitjutainik.
Kailutit nikigiaktumik, ilaa nutaat nikiit panikhimayut ovaluniit igahalaaktut. Kailutit nikikhainik plastikmi puugutikatumik, atungilugit haviit, hikuliat ovaluniit puutugutait aalt. Naunaiyaklugit niginiaktatit kimaktatit mikiyaangani kaipkailaamata umayunik. Pingilugit nikit hakugiktumik nipikaktunik.
Puuktuklugit tamamik igitakhait ilauyut nikiit igitukhat ovalo puugutait. Ikualaaktailugit puugutait ilaa kimakhimayut kaipkaivamata umayunik. Igitlugit igitakhait igataaguvit ovalo nigivini. Igitlugit igitakhait aalanit pulaakhimayunit ovalo ukautiglugit katitigutait igitakhait pulaaktiligiyinut.
Atungilutit ingmiutinik. Atuguvit ingmiutinik, atuklutit nungulaaktunik ingmiutinik. Igitukhait imait kuviyakhait 100mi metres nunaligigalaamit ovalo imamit.
Anait puutukhimayukhat ovaluniit pualgiyaklugit ataani uyakat ungahianut apkotikhait, 100mi metres nunaligigalaamit ovalo imailgumi. Autlaaguvit amigaitumik ilaukatauyunut ovaluniit atuguvit nunaligigalaamik, pualgiyaklutit igitivikhainik 15mi cm itiyumik ovalo 100mi metres ungahiani autlaakviit apkotainik, nunaligigalaat ovalo imani. Pualgiyaklutit igitivikhainik atuktaaktut takuyaulaigiagani ovalo kaipkailaigiagani umayunik. Autlaaguvit hinaani tagiut, naamaktuk pualgiyagiagani anait mikiyumik pualgiyakhimayumik. Ililugit tamamik igitakhait ovalo atugutikhait kilikhimayumik puukatakhainut igitakhait.